Pätkis ja pienet Märskikset

8 03 2017

17190967_10210549152297493_3585797337574793322_n

Meillä on pentuja! Tai siis meillä ei ole kotona pentuja vaikka meillä ON pentuja. Pätkiksen ja Marskin pennut syntyivät Kajaanissa maanantaina 6.3. Pätkiksen Omassa Kotona. Tästä järjestelystä on nyt kyllä kovasti kiittäminen Pätkiksen emäntää Minnaa, joka auttoi ”naista mäessä”, kun ennalta suunniteltu Englannin matka ja pentujen syntymä näyttivät ajoittuvan juuri samoille viikoille. Tämä on nyt vähän semmoinen win-win-win tilanne. Pätkis sai synnyttää kotonaan, Minna saa pallutella pikkupentuja ja minä pääsen reissulleni huoletta, kun pennut ja äitikoira ovat kokeneissa käsissä.

16939552_10155124246802360_7594551577047373394_n

Synnytys (joka sattui tietenkin päivään, jolloin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin mennä täällä Raahessa töihin) oli mennyt hyvin. Pätkis jatkoi emälinjansa luonnollisen synnytyksen perinteitä ja kaikki pennut tulivat ulos oikeaa reittiä. Viimeisenä syntynyt kuollut pentu tosin synnytettiin eläinlääkärissä, mutta se apu nyt on pientä verrattuna siihen, että keisarinleikkausprosentit ovat corgiroduissa aika korkeat. Pätkis on loistava emo ja eläinlääkärikeikkaa lukuunottamatta kaikki on ainakin toistaiseksi mennyt kuin oppikirjoissa.

Pennuissa on 3 poikaa (soopeli/punainen ja kaksi brindleä) ja 4 tyttöä (soopeli/punainen ja kolme brindleä). Ne ovat ilmeisesti väritystään kehittäessään olleet kuulolla mitä tulee uuteen FCI:n hyväksymään rotumääritelmään ja varmistaneet, ettei niissä ainakaan liikaa valkoista ole vaan asia on täysin päinvastainen. Valkeaa niissä ei ole juuri nimeksikään.

17190708_10210549380663202_1860046488240162417_n

Näitä pentuja on odotettu ja toivottu monessa kodissa. Nyt toistaiseksi annamme ajan kulua ja pentujen kasvaa. Muutaman viikon päästä ne muuttavat emänsä kanssa meille Jokirantaan ja sitten pikkuhiljaa katsellaan kuka niistä mihinkin voisi muuttaa. Osalla varmasti vielä pennun odotus jatkuu tai pentu hankitaan jostain muualta, sillä tällä hetkellä tilanne on se, että odottajia näyttää olevan enemmän kuin pentuja. Näin kasvattajan näkökulmasta on toki hyvä, että kysyjiä riittää, mutta samaan aikaan tilanne on jopa sietämätön kun a) ennalta ei voi tietää pentujen määrää ja ominaisuuksia joten kysyjiä ei voi heti ohjata toisaalle ja b) näissä tilanteissa joutuu tuottamaan ehkä pettymyksiäkin innokkaille perheille. Meiltä ei voi varata pentua ennen pentujen syntymää, eikä meillä myöskään ole mitään jonotusnumerosysteemiin verrattavaa varausjärjestystä.

No – pentueita Suomessa riittää ja tulee riittämäänkin. Kyllä se cardiganin pentu kesäksi löytyy jos kova kuume iskee. Pembrokeiden suosio on sellaisessa nousukiidossa, että hieman jopa hirvittää mahdolliset lieveilmiöt, joita tämä voi aiheuttaa. Pembroken hankkiminen voikin olla jo työläämpi toimenpide, kun kasvattajille saattaa päivittäin tulla useitakin tiedusteluja. Mistä kummasta tämmöinenkin suuntaus johtuu?

Puuhakkaat viikot on takana

Alkuvuosi on ollut yhtä lentoa. On ollut Koira-Expoa, Kennelpiirin kokoustamisia ja koulutuksia, agilitytreenejä Marskin ja TuTun kanssa, Kaverikoiramenoja ja muutama näyttelykin. Koirien kanssa on ulkoiltu metsässä ja jäällä sen mitä on-off flunssa on sallinut. Kevään karvanlähtöajat ovat alkaneet, joten koirien kampaamista on riittänyt ja teippiharja on töissäkävijän paras ystävä.

16836367_10155099877682360_2338069726363085329_o

Koiranäyttelyreissut ovat suuntautuneet Kauhavalle ja Tornioon mukavalla kaveriporukalla ja runsain eväin. Menestystäkin tuli, joten ihan hukkareissuiksi eivät niiltäkään osin menneet. Pikku-Pirkalla on nyt 11-kuisena 2 sertiä, Kiisusta on tullut muotovalio ja kasvattajaluokkakin sijoittui Kauhavan isossa ryhmänäyttelyssä hienosti BIS-2 ryhmäksi. Se olikin mielestäni ihan hieno ryhmä varsin yhdenmukaisia koiria (Pirkka, Puhi, Marski ja Wicca).

16835828_10155080215047360_6843195060930483158_o

Kiireisen alkuvuoden katkeama – loma

Huomenna illalla SE alkaa. Sen nimi on L-O-M-A. Ei liene yllätys, että se suuntautuu Englantiin. Ei liene sekään yllätys, että se sijoittuu Cruftsin näyttelyn ajankohtaan. Tuo maailman suurin koiranäyttely on kuitenkin reissusta vain yksi päivä. Muu aika menee lomaillessa Tarjan ja Eileenin kanssa ja muita ystäviä tavatessa. Meistä jokainen on kantanut harteillaan sen verran paljon työasioita sitten viime loman, että ollaan lomamme ansaittu. Suunnitelmissa on piipahdus Yorkshireen, patikointia ja kyllä – varmaan maltillisessa määrin sitä shoppailuakin. Englannissa kevät on jo pitkällä, joten pieni kurkkaus täältä lumituiskusta yli 10 asteen lämpöön luokoon uskoa siihen, että vielä se kevät tulee tännekin.

Olen siis poissa maisemista 9.-18.3.2017. Kotijoukot huolehtivat koirat ja Jenni jopa TuTun kanssa tuuraa minua Tupoksella agitreeneissä. Näin se homma etenee!

 

 

 

 


Toiminnot

Tietoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggaajaa tykkää tästä: