#SWCSkasvattajapäivä16

26 04 2016

Olipa varsin mukava kasvattajapäiväreissu Tampereelle viime viikonloppuna! Mahtavan tiedollisen annin lisäksi tapahtuman ilmapiiri henki positiivisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Paikalla oli myös Corgiseuran tarvikevälitys, jonka tuotteet näyttivät menevän kaupaksi mukavaan tahtiin. Runsas osallistujamäärä (vajaa 60 henkilöä) ylitti varmasti kaikkien odotukset. Mukana oli paitsi kasvattajia myös useita asiasta kiinnostuneita corginomistajia, jotka halusivat syventää rotu- ja terveystietouttaan. Myös omien kasvattien omistajia oli paikalla mukavasti. Kiva kun tulitte!

IMG_9978

Kasvattajapäivän pääaihe oli luusto- ja nivelsairaudet. Puhujaksi olimme saaneet eläinlääkäri Juha Kallion, jonka luentokokonaisuus ”nivelvaivojen perusteet pentulaatikosta tuhkauurnaan” ylitti kaikki omat ennakko-odotukseni. Tiedollinen anti oli hyvin perusteellista ja perusteltua. Erityisen säväyksen esitelmälle antoi myös mielestäni se, että itsekin kasvattava Juha Kallio toi luentoonsa myös paljon kasvattajan näkökulmaa ja niitä kysymyksiä mitä kasvattajien päässä yleensä jalostuksellisessa mielessä pyörii tai ainakin pitäisi pyöriä. Tietoa tuli päivän aikana valtavasti. Onneksi muistiinpanojen tekeminen ei ollut välttämätöntä, sillä saimme luentomateriaalit koulutuspäivän jälkeen jaettavaksi osallistujien sähköposteihin. Tästä huolimatta, sain kuitenkin aikaiseksi muistiinpanojakin 11 B5-kokoista sivua.

Luennon ensimmäisellä osalla käsittelimme nivelvaivojen perusteita yleisellä tasolla. Perehdyimme nivelen rakenteeseen ja nivelten ja luiden kasvuun sekä niiden mahdollisiin kasvu- ja kehityshäiriöihin (mm. lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, osteokondroosi, polvilumpion luksaatio). Perehdyimme myös nivelruston vaurioihin ja nivelrikkoon. Oman osuutensa sai myös oikean rakenteen merkitys, siis se, että koira on rakentunut kaiken kosmeettisen kuorensa alla oikein. Riittävä kulmautuneisuus raajoissa tuo mukanaan joustoa, eikä kuormita niveliä. Se mahdollistaa koiralle tasapainoisen elämän ilman rakenteen epätasapainoisuuden mukanaan tuomia ylimääräisiä nivelrasituksia.

Juha Kallio näytti meille runsaasti röntgenkuvia lonkista, kyynärnivelistä, polvista ja selkärangoista. Lonkkien osalta erityishuomion sai löysyys. Näimme kuvat näteistä B-lonkista, jotka nk. PennHIP-kuvissa osoittautuivat kuitenkin todella löysiksi. Lonkkien löysyys vaivaa usein ja aiheuttaa erilaisia lihasjännityksiä, kun koira koittaa kontrolloida liikkeitään. Kuinka usein me corginomistajat sorrummekaan selittämään koiriemme lonkkakuvista, että niissä oli ”vain” löysyyttä. Niin, yllätys yllätys – corgeilla on aina löysyyttä. Ne suorastaan ovat ykkösiä PennHIP-järjestelmän tilastoissa… sieltä perästä päin vain.

Vaikka nivel- ja luustosairauksilla on toki geneettinen tausta, ei ruokinnan ja liikunnan merkitystä kasvuaikana saa missään tapauksessa unohtaa. Kävimme läpi kasvavan koiran ruokintaa ja liikuntaa. Tärkeintä kaikessa on maltillisuus. Koiran kuntoluokan tulisi pysyä samana koko kasvukauden. Pennun tulisi antaa liikkua mahdollisimman paljon omaehtoisesti pehmeällä pohjalla vaihtelevassa maastossa riittävän lyhyinä jaksoina tasaisesti pitkin päivää. Kasvavan koiran luuston tulisi kehittyä/muovautua normaalin rasituksen myötä. Jos taas sen kasvulinjat rasittuvat väärin, ei voida aina sanoa mikä on lopullinen syy kasvuhäiriöille.

13094409_10154278877289411_5767082582610441923_n

Juha Kallion mukaan kaikki harrastuskoirat tulisi tutkia ja arvioida luuston ja nivelien osalta ennen vakavampaa harrastuskäyttöä. Perusteluna tässä oli nimenomaan koiran terveyden suojaaminen. Vasta tuloksien perusteella voidaan tehdä arvio koiran soveltuvuudesta eri harrasteisiin ja kuinka sitä tulisi huoltaa ja ennaltaehkäistä sen mahdollisia ongelmia. Tässä yhteydessä kuulijakunnasta esitettiin kysymys corgien soveltuvuudesta agilityyn. Juha puki lyhyesti sanoiksi juuri sen, mitä itsekin olen koittanut päässäni viritellä. En vain ole osannut sitä tiivistää niin hyvin kuin hän. Juhan mielestä homma ei mene niin että ”Haluan harrastaaa agilityä. Haluan corgin”, vaan sen tulisi mennä: ”Haluan corgin ja jos se on terveydeltään ok, haluan harrastaa agilityä.”

Ensimmäisen osuuden lopuksi kävimme läpi vanhuskoirille tyypillisiä lihas- ja nivelvaivoja ja sitä, kuinka niiden diagnosoinnissa kannattaisi edetä.  Tärkeää on myös hoidon suunnittelu ja riittävä liikunta. Sitä kuunnellessa tuumasinkin, että meidän 15,5-vuotias Totti lienee palannut pentuaikaan takaisin, kun se liikkuu pehmeällä alustalla (takapiha) omaehtoisesti (vaeltelee) ja riittävän usein (haluaa alituiseen ulos vaeltelemaan).

Juha Kallion luennon kakkososa keskittyi corgeihin. Hän oli ihan selvästi tehnyt läksynsä ja perehtynyt corgirotujen tilanteeseen paitsi oman eläinlääkärikokemuksensa myös KoiraNetin ja meidän jalostuksen tavoiteohjelmien kautta.

Kenellekään ei varmaan tullut yllätyksenä, että yleisin luusto- ja nivelsairaus molemmilla roduilla on lonkkaniveldysplasia. Lonkkien erityispiirteenä on voimakas löysyys, mutta röntgenkuvissa erottuvat nivelrikkomuutokset kehittyvät kuitenkin suhteellisen hitaasti verrattuna moneen muuhun rotuun. Se lienee positiivinen asia vähemmän positiivisessa kokonaisuudessa. Lyhyet ja paksut luut ja laajat nivelpinnat aiheuttavat sen, ettei nivelpintoihin kohdistu yhtä suurta painetta huonossakaan nivelessä kuin korkeajalkaisilla roduilla.

Lonkkien keskiarvoksi Juha Kallio oli KoiraNetin perusteella saanut hieman C:tä huonomman kokonaistuloksen. Näinhän se on. Meillä on kuitenkin asiassa toivoa, sillä rodussa esiintyy vaihtelua (hyviä-huonoja), joten se on vielä jalostettavissa oleva ominaisuus. Peli olisi menetetty vasta, jos mitään muuntelua ei esiintyisi ja kaikki olisivat akselilla D-E.

13094424_10154279079714411_5475358277483065804_n

Kyynärnivelten kohdalla viitattiin rodussa esiintyviin kasvuhäiriöihin kyynär- ja värttinäluissa. Epätasainen luiden kasvu, jopa toisen luun ennenaikainen kasvulinjan sulkeutuminen, aiheuttaa kyynärnivelessä epätasaisuutta ja altistaa paitsi kivuille myös nivelrikkomuutoksille. Hoitona pahimmassa tapauksessa leikkaus. Kondrodystrofisille roduille on skyenterriereiden aloitteesta kehittelyssä oma tutkimusmenetelmä, jossa nivelen rakenne tutkitaan hieman eri tavalla kuin perinteisessä kyynärnivelkuvauksessa. Tämä tutkimus lienee roduissamme tulevaisuutta, mielenkiintoista sellaista. Käytännössä tällä hetkellä tärkeintä olisi jättää jalostuksesta pois ne yksilöt, joiden eturaajat ovat hyvin käyrät. Myös ulkomuototuomareiden koulutus nostettiin tässä yhteydessä esille. Itse siinä kohtaa tuumin, että meillä Suomessa se onkin ensiluokkaista verrattuna moneen sellaiseen maahan, josta meille ulkomuototuomareita virtaa miltei viikoittain erinomaista jakamaan. Kouluta siinä sitten niitä…

Selkäsairaudet ovat laaja kokonaisuus. Niiden diagnostiikka on usein hankalaa ja vaatii laajoja tutkimuksia, joiden saatavuus ei ole koko maan kattavaa. Diagnoosit jäävät toisinaan arvailuksi. Välilevytyrä ei välttämättä olekaan välilevytyrä ja DM-arvelu onkin joku muu sairaus. Corgien osalta esille nostettiin luonnollisesti välilevyrappeutumat, kalkkeumat ja välimuotoiset nikamat. Spondyloosi on corgeilla varsin harvinaista, mutta liittynee usein välimuotoiseen nikamaan.

Selkäongelmien ennaltaehkäisy ei ole aivan helppoa. Kun tarpeeksi tarkoin tutkitaan selät, päädymme toteamukseen, ettei täysin virheettömiä selkiä ole, vaikka osa muutoksista voi olla koiralle itselleen harmittomiakin. Vertailukelpoista tietoa maailmalta on vielä vaikea saada, sillä Suomi tekee selkätutkimuksissaan ja -lausunnoissaan pioneerihommaa. Missään muussa maassa ei selkiä näin tutkita ja lausuta kuin meillä Suomessa. Koska maailmanlaajuista tietoa on varsin vähän, ei monenkaan selkämuutoksen periytymismekanismia tunneta.

Lopuksi Juha Kallio totesi, että corgeilla lonkkaniveldysplasia on sekä tilastollisesti että kliinisin perustein tärkein vastustettava sairaus. Sellaista mitä voi mitata, voi kuitenkin jalostaa. Pelkkä mittaaminen (tässä tapauksessa lonkkien virallinen kuvaaminen) ei kuitenkaan ole jalostamista, vaan mittaustuloksia tulisi käyttää jalostuksen apuna. Se tarkoittaa huonojen karsintaa ja hyvien valintaa. Vaikka yhden asian jalostaminen on tehokasta, on kuitenkin huomioitava samalla muitakin ominaisuuksia. Tällä hetkellä jokaista D-lonkkaista corgia ei voi karsia pois jalostuksesta ennen kuin tilanne paranee, mutta niiden osalta tulisi suosia yksilöitä, joiden lähisukulaiset ovat terveempiä ja yhdistää näitä itseään parempilonkkaisiin. Luennolla nostettiin esille myös indeksijalostaminen ja osallistujaväki näytti olevan melko yksimielistä siitä, että cardiganeille pyydetään Kennelliitosta lonkkaindeksit. Pembrokeillahan nämä jo ovat (toivottavasti) käytössä jalostuksen yhtenä työkaluna eli apuvälineenä.

IMG_9991

Kasvattajapäivän lopuksi ulkomuototuomari Anneli Sutela kävi läpi corgien rotumääritelmiä ja rodussa tällä hetkellä puhuttavia ulkomuotoon liittyviä kysymyksiä. Edessä oli kaksi urheaa mallikoiraa (pemu uros ja cardi narttu) ja seinälle heijastettiin rotumääritelmää kohta kohdalta rinnakkain. Yleisö osallistui luentoon aktiivisesti ja loppujen lopuksi aika ei riittänytkään aivan kaikkeen siihen materiaaliin, jota oli varauduttu esittämään. No jäipä jotain ensi kerrallekin. Siinä luennon lomassa tuli monesti todettua, että englantilaisille rotumääritelmille on tyypillistä, etteivät ne ole kovin pikkutarkkoja. Rotujen eroavaisuudet ja tietyt yksityiskohdat, kuten esimerkiksi mittamääreet ovat aika ympäripyöreitä. No ei ole enää ainakaan yhden asian osalta. Tietyissä tapauksissa ”melko” = 15 cm. Se tuli nyt viimein mitattua!

IMG_9999

Kun päivä päättyi klo 17 oli hämmästyttävää huomata, kuinka nopeasti se 7,5 tuntia kuluikaan. Kotimatka sujui mukavasti. Siitä erityiskiitos matkaseuralaisille Mirkulle, Jennille, Marikalle ja Jutalle. Lähdetään toistekin tällaiselle yhteismatkalle, eikö?





MLP:t 5 viikkoa

18 04 2016

Kylläpä on mennyt hujauksessa tämä 5 viikkoa. Pienistä marsuista on yhtäkkiä tullut murisevia, haukkuvia ja toisinaan haiseviakin koiranalkuja. Niillä on alkanut elämänkoulu, jossa lukujärjestyksessä vuorottelevat ainakin äidinkieli (kuinka puhun koiraa), ilmaisutaito (kuinka kerron asioita ihmisille), liikunta (hypin, pompin ja juoksen), käsityöt (oikemmin hammastyöt), kotitalous (lähinnä sen hyödyntäminen syömällä hyvin), luonnontieteet (ympäristön tonkiminen ja kaivaminen) ja tietenkin uni. Näistä viimeksi mainittu taitaa olla vielä suurimmassa roolissa ajallisesti.

tutunkans

Vieraitakin on jo käynyt melko paljon. Vieraissa on ollut niin pientä kuin isoakin ihmistä ja jopa pari kilttiä vierasta koiraa (Pietu & Eetu). Varmaan loppuviikosta, oletettavasti sunnuntaina (lauantai menee minulla Tampereella Corgiseuran kasvattajapäivillä) siirrymme vaiheeseen, jossa myös pennut tekevät vierailuitaan. Ne pääsevät autoilemaan pieniä reissuja TuTu-emosen kanssa ja näin saadaan niiden maailmankuva vähän laajentumaan. Kutsumme itseämme vähän kylään sinne sun tänne ja ihan varmasti hyödynnämme sitä treenikämppäämmekin.

IMG_9357.jpg

Ulkoilun kanssa on ollut vähän ongelmia. Meidän piha on ihan liian märkä pentujen ulkoiluun. Jossain määrin sula treenikenttämme on taas sen verran kaukana ikkunoistamme, että pentujen ulkoilua ei voi hetkeksikään jättää valvomatta. Aikamme tuskailtuamme keksittiin väliaikaisratkaisu eli kompromissin poikanen. Etupihan kuistille rajattiin pentuaitauksella alue, jonka lattia peitettiin vanhoilla matoilla ja vetbed-alustoilla. Tällä virityksellä mennään siihen saakka kunnes etupihalla on muutakin kuin vettä ja kuraa. Eipä silti, sateista ja kylmääkin on suurimmaksi osaksi ollut, joten ei kyllä pihan tilanteen lisäksi ole säätkään suosineet. Ei pentuja ole tarkoitus kylmettääkään.

13010879_10154145825487360_2523475618653942059_n

12963942_10154145838442360_6631520399240301804_n

Ruokaa alkaa kulua jo melko mukavia määriä. Pientähän tuo vielä toki on siihen nähden mitä se tulee luovutusiän paikkeilla olemaan, mutta niihin reiluihin t-lusikallisiin, joilla homma aloitettiin, on tullut roima määrällinen korotus. Tämän lisäksi TuTu vielä keksi alkaa oksentamaan pennuille omista ruuistaan imettämisen lisäksi. Oksentaminen ja imettäminen ei kyllä tee yhtään hyvää TuTun vielä erinomaiselle yleiskunnolle, joten yritämme estää oksentelun ruokkimalla TuTun pennuista erillään ja pitämällä sen niistä kaukana vielä tovin ruokailun jälkeenkin. Imettämiseen emme puutu. Sen saa TuTu lopettaa itse sitten kun kokee sen tarpeelliseksi. Se on koiraäidin tehtävä. Varmaan toki se oksentelukin olisi, mutta meillä ihmisillä nyt kyllä on tarkoitus ”oksentaa” pennuille ruuat pakasteesta, jääkaapista, puurohiutalepaketeista ja koiranruokapusseista. TuTun ei tarvitsisi tästä huolta kantaa.

IMG_9422

 

Pennuista pitkätukkapennut ovat jo kotinsa valinneet. Muiden osalta tilanne on vielä auki sen osalta kuka menee minnekin. Napapiirin sankareita lainatakseni, tässä on vielä pari muuttujaa ennen kuin asiat loksahtavat paikoilleen. Niistä pienin ei ole suinkaan se, että en ole omaanikaan vielä noista osannut valita. Toinen soopeleista tytöistä on meidän Pinko, Big-Wood’s Twilight Sparkle. Toisesta tulee sitten Pinkie Pie, mutta kummasta? Brindle pitkätukkatyttö on Rainbow Dash. Pojat ovat Big MacIntosh, Flash Sentry, Hoity Toity, Shining Armor ja hevilettipojasta tuli tietenkin Fancy Pants. Kaikki nimet on My Little Pony-piirroshahmoja ja näitä tuotteita (nuket, ponit ja muu krääsä) keräilevän Jennin nimeämiä. Koska nämä eivät ole poneja, olkoon ne sitten yhteisnimellä My Little Puppyt.

Tässäpä 5-viikkoiset MLP:t Jennin kuvaamana 17.4.2016

Tytöt:

IMG_8746IMG_8863IMG_8955

Pojat:

IMG_9003IMG_9065IMG_9124IMG_9214IMG_9263

Kuten kuvista näkyy, kuvausolosuhteet eivät olleet suotuisat. Meinasi vähän sadella…

Tähän loppuun vielä samana iltana otettu yhteiskuva. Kuvaajana Minna Lappi:

MLP13055829_10154223745323578_5371135453388747561_o





Kansainvälistä terveystietoa cardeista

11 04 2016

Cardigan Welsh Corgi Association on rodun kotimaan rotuyhdistyksistä se nk. pääjärjestö. Se täyttää tänä vuonna 90-vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys on syyskuun lopussa tapahtuvan pääjuhlan lisäksi julkaissut mm. kansainvälisen terveyskyselyn, johon toivotaan mahdollisimman paljon vastauksia niin lemmikkikoirien omistajilta kuin aktiivikasvattajiltakin. Jos olet cardiganin omistaja, tämä kysely koskee myös SINUA.

Kysely löytyy sivulta: http://www.cardiganwelshcorgiassoc.co.uk/HealthSurvey.php

Vastausaikaa on 16.4.2016 saakka. Siihen voi vastata lähettämällä täytetyn lomakkeen sähköpostilla annettuun osoitteeseen. Kyselyä ei täytetä joka koirasta erikseen, vaan sen voi näppärästi täyttää kerralla useamman koiran osalta. Myös edesmenneiden koirien terveystilannetta tiedustellaan. Jotta terveyskysely olisi nimenomaan terveyskysely, tärkeää on myös saada tietoa niistä yksilöistä, joilla ei elämänsä aikana ole ollut mitään vaivaa.

Kyselyn kieli on aika helppoa englantia ja esimerkiksi Googlen käännösohjelma osaa auttavasti kääntää kysymyksiä ja vastauksia ymmärrettävään muotoon. Suurimmassa osassa kysymyksiä vastaukset annetaan vain numeroina.

Me täällä Suomessa olemme jo ainakin osittain tottuneet erilaisiin terveyskyselyihin ja terveystulosten julkaisemiseen suht avoimesti. Peräänkuulutamme kuitenkin usein tietoja esimerkiksi rodun kotimaasta ja olemme ymmällään kun heillä ei ole tällaisia tietoja antaa. Terveystietoja ei myöskään ole kerätty maailmanlaajuisesti mihinkään yhteiseen tietokantaan tai tietokannan poikaseenkaan minkään rotujärjestön toimesta. Nyt kun sitä viimein ponkaistaan jalalle, niin kannustan kaikkia olemaan mukana tässä kyselyssä. Yhteenvedon vastauksista on lupautunut kasaamaan eläinlääkäri Peter Tomlinson, joka itsekin on cardiganin omistaja jo toisessa sukupolvessa.

Minä olen oman vastaukseni jo lähettänyt. Olethan Sinäkin mukana?

IMG_7723