Joulutervehdys Kaverikoiraryhmällemme

21 12 2015

Vuoden alussa Marjatta istutti Kaverikoira-kipinän
ja tästäpä loppuvuodeksi saimmekin vipinän.
Vierailtu on monessa tapahtumassa, talossa.
Corgi-trio on paistatellut ihan uudessa valossa.

Kollista parhaita ovat kaikki mieleltään lapset,
Kiisun suosikkeja mummot ja papat – harmaahapset.
Piika on ollut kuin luottopakki,
sille käy aina silittäjiksi sakki kuin sakki.

Olen minä monesti tätä uutta harrastusta kiittänyt,
että on siitä hyvää mieltä itsellekin riittänyt.
Tästä kaikesta kiitosta Kaverikoiratoiminnalle annamme,
ja hyvän joulun toivotusta teille kannamme.

Tuokoon uusi vuosi meille kaikille paljon retkiä,
tämän myötä vierailukohteisiin ilon hetkiä!

kkjoulu

Ensimmäinen kaudenpuolikas on nyt meillä Kaverikoiratoimintaa takana. Piika ja Kolli ansaitsivat huivisa elokuussa ja Kiisulla tuli huiviin tarvittavat kerrat kasaan syyskuussa. Vierailutahti ei tähän huivitukseen hyytynyt, vaan syyskauden alkaessa vierailuja on tehty erilaisiin palvelukoteihin useita kuukaudessa. Nyt ryhmämme vuoden viimeisen vierailun jälkeen ynnäsin, että Piikalla on takanaan 18 vierailua, Kollilla 16 ja Kiisulla 14. Vaikka minun itseni kannalta vierailuita on ollut aika lailla, en koe silti tahtia väsyttäväksi. Olen tähän hommaan mukaan lähtenyt ja olen siihen sitoutunut. Kaikista parhaimmaksi asiaksi koen edelleen sen, että tämä kyllä antaa henkisesti enemmän kuin ajallisesti ottaa.

Piika ui kuin kala vedessä paikassa kuin paikassa. En vieläkään oikein osaa nimetä sen suosikkikohdetta tai -kohderyhmää. Se ei rapsuttajiaan valikoi millään lailla, paitsi katseellaan, jolla se vangitsee jokaisen sitä kohti kävelevän huomion itseensä. Käy se näinkin.

Kolli on itse rauhallisuus lasten ja kehitysvammaisten joukossa. Se ei hätkähdä äkkiliikkeitä, kovia ääniä tai yllättäviä tilanteita. Kolli on oppinut pienestä merkistä nousemaan varovasti esimerkiksi rollaa tai rullatuolia vasten.  Tämä on helpottanut kanssakäymistä asiakkaiden kanssa, sillä kumartelu ei aina ole apuvälineitä käyttäville helppoa. Koska veteläksi heittäytyvän Kollin nostaminen syliin ei ole lempipuuhaani, Kolli vierailee mieluiten kohteissa, joissa sitä ei tarvitse nostella sänkyihin. Niihin kohteisiin on Kiisu-sisko paljon näppärämpi pakkaus jo puhtaasti pienen kokonsa vuoksi. Se onkin varsinainen lähihoitaja sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä se viihtyy hyvin mielellään petipotilaankin kainalossa kuunnellen salaisuuksia, murheita ja ilonaiheita aina välillä pikkuisen lipaisten asiakasta merkiksi siitä, että kuulolla ollaan.

Koirien työvaatteet eli huivit on nyt ripustettu joulun ajaksi naulakkoon. Tammikuussa jatketaan jälleen vierailuja jo tutuiksi tulleissa kohteissa. Vaikka asiakas ei aina muistaisikaan edellisvierailua, ei se estä meitä koirien kanssa muistamasta asiakkaita. Vaikka joulukuun vierailuiden aikaan lopputervehdys kohteissa olikin jouluntoivotukset, mielessäni toivotan nyt heille kaikille oikein mukavaa ja lämminhenkistä joulunaikaa.


Toiminnot

Information

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggers like this: