Täsmäisku kai tämäkin

8 08 2013

Marskin täsmäiskut jatkuu. Tällä kertaa tuli tosin napakka isku vasten omia kasvoja  kun viime perjantaina agilitytreeneissä Luvassa havaittiin ”jotain outoa”. Päällisin puolin normaalilta näyttänyt rekku humputteli agirataa tavallista verkkaisemmin, eikä se innostunut edes loppusuoran lautaspalkkaukselle. Mikäs nyt? Onko se jumissa? Käsikopelolla kävin sitä läpi ja yhtäkkiä kädet osuivat maitoa täynnä oleviin nisiin. Onpas se valeraskaana – hetkinen, eihän tämä tänään ole vielä syönyt… mahahan on hiven turpea. Ei kai se vain? Ei, ei se VOI olla! Sen juoksun alkamisestakin on niin kauan. Kun mahanalus oli saksittu lyhyeksi, paljastui karvan alta suora vatsalinja ja se käsinkin tunnettu hieman turpea maha. Hupsista! Tiina koitti rauhoitella, että kyllä se paha valeraskaus voi turvottaa kovastikin. Kyllä, voi, joo. Ehkä. Mutta käsiin tuntunutta pennun pään muljahdusta se valeraskaus ei selittäisi.

Image

Päällisin puolin omassa painossaan pysytellyt vyötärön omistanut Luva kiikutettiin Jarmo-lääkärille ultraan ja kyllähän se vain oli – tiine siis. Vieläpä ihan viimeisillään. Hassu homma, että vielä 2,5 viikkoa aikaisemmin sama koira kuvattiin ulkomuototuomarikokelaiden koirasilmäharjoittelussa vatsalinjaltaan nousevaksi ja kevyeksi. Tuskin kukaan villeimmissä kuvitelmissakaan tajusi koiran olevan tiineenä. Välillä jopa mietin, tajusiko tuota Luva itsekään kun sen käytöksessä ei ole ollut mitään muutosta missään vaiheessa.

Isäehdokasvaihtoehtoja oli tasan yksi, sillä ennen juoksunsa alkamista Luva ulkoili vain Marskin, Kattin ja TuTun kanssa ja näistä Katti ja TuTu ovat kaikkien tarkastelukulmien mukaan narttuja. Juoksun alkamista osattiin odotella ja Luva olikin päivittäin katollaan ja tarkkailun alla. Kun juoksu havaittiin, se muutti asumaan ja ulkoilemaan Ellan kaveriksi. Täsmäiskujen valtias on kuitenkin ehtinyt sohaisemaan tuohon pennunsiemeniä sen verran, että ne ovat elelleet ja odotelleet hedelmöittymispäivää ja sen jälkeen jatkaneet kasvuaan meiltä kaikilta täysin salassa.

Image

Tunnen itseni NIIN tyhmäksi. Vaikka sitä kuinka henkisesti on muka valmistautunut ajatukseen, että vahinkoja voi isossa koiralaumassa sattua kaikista varotoimista huolimatta, niin kyllä tämä lopullinen tunnetila (tunnemyrsky) ihan puskista tuli. Jotenkin sitä muka itselleen aina hokee, että vahinkoja sattuu muille – ei itselle. Viikonlopun ajan sulattelimme asiaa ja mietimme toimintasuunnitelmia. Täysin selvää oli, että Luva pentunsa synnyttäisi. Tiedossa oli myös, että niitä tulee kaksi, maksimissaan kolme. Ei onneksi sen enempää. Vitsin pennut muuttivat keittiöön ja pienempi pentulaatikko kannettiin takaisin työhuoneeseen.

Viikonloppuna yritin myös googletella ja ottaa selvää miten tämä asia hoidetaan Kennelliiton suuntaan, sillä olen allekirjoittanut kasvattajan sitoumuksen jossa vakuutan kasvattavani puhdasrotuisia koiria. Nämä eivät tuon sitoumuksen mukaisia ole. En löytänyt muiden kasvattajien sivuilta tai blogeista vastaavia tapauksia ja minua ehdittiin jo varoitella vaikka millä sanktioilla. Ilmeisen tabu tämä tällainen vahinko ja sen julkiseksi asiaksi tuominen. Luottamukseni kuitenkin siihen, että rehellisyys Kennelliiton suuntaan  on se oikea tie, osoittautui oikeaksi. Kiitokset vertaistuesta sinne minne kiitos kuuluu. Eilen illalla ilmoitin itse Kennelliittoon vahinkopentueen, pentueen vanhempien viralliset tiedot, pentujen syntymäpäivän ja selvityksen siitä miten kaikki tapahtui ja missä aikataulussa. Tänään sain kuittauksen ja tiedon, että pentue merkitään Luvan tietoihin, mutta ei aiheuta muita toimenpiteitä. Asia tullaan viemään tiedoksi kasvattajatoimikunnalle ja tulen saamaan asiasta ajallaan pöytäkirjanotteen.

Image

Minä annan nyt ”kasvot” idiootille, joka ei edes tiennyt koiransa olevan tiine (ok, tiesin – perjantaista maanantaihin) tahi tulleen edes astutuksi. Annan kasvot sille tyypille, joka ei näköjään kaikista ennakkouhoiluistaan huolimatta olekaan erehtyväinen ja niin täydellinen koiranpitäjä, ettei vahinkoja sattuisi.  Annan myös kasvot sille, joka ei suostu lakaisemaan vahinkoa maton alle piiloon (peläten jatkossa paljastumista jotain muuta kautta) tahi lopettamaan täysin syntymäänsä syyttömiä koiranalkuja. Uskon (ja nyt jo melko varmasti tiedänkin) nille löytyvän kodit aivan lähipiiristä, joten minun ei tarvitse käyttää kasvattajastatustani niiden markkinointiin. Tähän blogiini tulevat merkinnät pennuista eivät tule missään määrin olemaan kaupallisessa mielessä tehtyjä, vaan ovat vain meidän koira-arjen kuvausta.

Sitten mennään viimein itse pentuihin. Ne syntyivät kahdessa tunnissa maanantai-iltana. Luva synnytti hyvin ja urhoollisesti, vaikka pennut olivat kookkaita. Tuo 15+ kiloinen äitikoira puski sisuksistaan kaksi 390 grammaista urosta ja 420 grammaisen tytön. Pennut olivat todella pontevia ja elinvoimaisia. Luvalta tulee kovasti maitoa ja pennut kasvavatkin mahdottomalla vauhdilla.

Image

Syntymähetkellään pennut näyttivät kovasti normeilta corginpoikasilta. Mitään muuta ”vikaa” niissä ei ollut kuin se, että äiti oli schapendoes. Nyt parin päivän iässä pennuista alkaa tulla tuo Luvan ”harmaus” valkeista merkeistä läpi. Tassut ja kuononseudut näyttävät siltä, kuin ne olisi upotettu nokeen ja sitten koitettu hätäisesti tiskata nokea pois. Yksi pennuista vivahtaa pääväriltään ruskeaan, kaksi muuta ovat rungoltaan mustia ainakin vielä toistaiseksi. Tämän väriasian pohtimisen annan suosiolla väriasiantuntijoiden tehtäväksi. Nyt tuli vähän liikaa liikkuvia osia tähän värigeenikarttaan.

Minulla ei yksinkertaisesti riitä mielikuvitus siihen, millaisia näistä ulkoisesti edes EHKÄ tulee. Marski on jo todettu pitkän karvan kantajaksi, joten pitkäkarvaisuus on todennäköistä, mutta corginkarvakin mahdollista. Luvalla on isot luppakorvat, Marskilla isot pystyt. Minnehän pentujen korvat sojottavat – tuskin kuitenkaan täysin ylöspäin ainakaan… kai? Marski on matalaraajainen, Luva ei ole kondrodystrofinen muttei kyllä korkeakinttuisinkaan tapaus. Hyvin todennäköistä myös on, että Luvan parrakkuus näkyy joka pennulla, sillä parrakkuus dominoi parrattomuutta ja uskon Luvan schappena olevan partageenien osalta muotoa Wh/Wh (Marski on sileänaamaisena muotoa wh/wh). Aika se nämäkin asiat tulee näyttämään, mutta olen tässä epätietoisuudessani vähän kärsimätön. Monella tavalla elellään täällä nyt oppimisen aikoja.

Image

Se mitä on toukokuun viikolla pikaisesti ulkona tapahtunut ei enää muuksi muutu. Pentuset saavat elämälleen aivan samanlaisen alun kuin muutkin meidän pennut. Ennen koteihinsa lähtöä ne tunnistusmerkitään ja eläinlääkärin toimesta tarkastetaan. Niillä ei itsellä ole mittään hajua siitä, että isäs oli cardigan ja äitees oli car… eiku schapendoes. Ne on vain koiria ja ansaitsevat tulla kohdelluksi koirina.

Se mitä Luva tästä kaikesta tulee saamaan on sterilisaatio. Koira joka päästää uroksen selkäänsä juoksun ensihetkillä, tulee siitä tiineeksi ja vielä jatkaa juoksuaan ”kaikessa rauhassa” sen 3 viikkoa aina juhannuksen alle saakka = hedelmä(llisyys)pommi. Toista kertaa se pommi ei meitä jymäytä!


Toiminnot

Information

2 responses

8 08 2013
Katri

Ohohups! Kaikki kunnia avoimuudesta ja tsemppiä kaksien pentujen hoitoon! Tää yhdistelmä onkin kiinnostavin aikoihin :D

8 08 2013
Sanna

Hei! Kohtalotoverisi ilmoittautuu. Minäkin luulin, että näitä vahinkoja sattuu vain muille, mutta niin vaan yks’ kaks’ yllättäen sainkin ihan omakohtaisen kokemuksen asiasta puolitoista vuotta sitten. Blogistani voi meidän ylläripentueesta lueskella hakusanoilla ”Pennin pennut”. Tässä linkki: https://kotisivukone.fi/app/www/kennelkertalaakin.kotisivukone.com/blogi/2012/01/11/19

Onnea teidän suloisten pikku yllätysten elämäntielle! :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggers like this: