15-vuotta sitten

22 06 2012

… avasin silmäni ja aloin elää…
… käänsin uuden lehden elämässäni…
… sain paljon tukea ja apua ystäviltäni, joiden läsnäolosta saan vieläkin iloita…

Kaiken tämän keskelle syntyi Tituksen ja Mayan pentue. Osa inahti ensi kerran Annen luona Tornitalossa ja loput virvoiteltiin elämään Ruukissa eläinlääkärissä, jossa kesäeläinlääkäri teki nenänpää valkeana ilmeisesti ensimmäistä sektiotaan eläinlääkiksen ulkopuolella. Kaikki sujui hienosti – se kotimatkakin Riikan rättärin toimiessa yhtä aikaa tippatelineenä ja ambulanssina.

Jo sektion aikana yksi pennuista tarttui heti käteeni. Tämä – tämä on MINUN. Se on minun edelleenkin. Näin 15 vuoden jälkeen voin paljastaa, että tuo pentu sai nimensä tähän elämänmuutokseen liittyvistä muistoista ja henkilöstä, joka auttoi minua avaamaan silmäni ja jättämään taakse jotain, joka ei ollut jatkamisen arvoista. Tällä henkilöllä tuskin on aavistustakaan siitä, miten paljon hän minua tuolloin auttoi. Vielä vähemmän hänellä on tietoa siitä, että Ringasta tuli tästä syystä nimenomaan Ringa. Kiitollisuus ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään ja Ringa muistuttaa minua tästä päivittäin.

Tuosta 15-vuotta sitten syntyneestä pentueesta muonavahvuudessa ovat tahoillaan Ringan lisäksi myös siskot Titta ja Ronja. Sateenkaarisillan tuolle puolelle ovat matkanneet veljet Tumppu, Maukkis ja Hippi sekä siskolikka Toini, joka oli Annen valinta siellä Ruukin eläinlääkärinvastaanotolla omakseen.

Ringa on elämänsä aikana hoitanut maailmalle kolme omaa pentuetta ja yhden adoptiopentueellisen novascotiannoutajia. Näiden lisäksi se on vastannut meillä kaikkien pentueiden mummoilusta. Toivon, että nyt pentulaatikossa tuhisevat pallerot saavat nauttia iso-isoäitinsä huomiosta.

Tiedän, että Ringan tie on jo ehtoopuolella ja kohta on aika jäähyväisten. Toivon, että kun aika koittaa, se tulee nopeasti ja niin, että päätös on helppo tehdä. En kuitenkaan suostu suremaan tuota etukäteen, vaan iloitsen jokaisesta päivästä, jonka mummeli on meillä muistuttamassa yhteisistä vuosista ja kaikesta siitä, mitä noiden vuosien aikana on koettu. Kilometrejä on takana paljon. Ringa-Hontto-Petteri-Honttinen on vanhuudestaan huolimatta edelleen se sama oman latunsa tallaaja, mitä se on aina ollutkin. Kauneuskaan ei ole sen kodalla ollut katoavaista.

Elämälle ja Ringalle kiitos!


Toiminnot

Information

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggers like this: