Kyllä en kotona osaa!

13 05 2012

Mulla on niin tyhmä olo! Niin tyhmä että tätä tyhmyyttä ei kehtaisi paljastaa ellei olisi siitä tyhmyydestä jo kiinni jäänyt.

Tarmo jatkoi tänään pujokouluaan kahden päivän paussin jälkeen. Hyvin se kujaa vetää, mutta sitten Schappe-Tuija huomasi videolta että kujahan on tehty väärinpäin siksakkiin. No niin PIIP (sensuroitu aikuistensana) onkin! Miten mulle tällainen moka sattui? Pehmentääkö sairastelut pään vai onko mulla oikeasti ollut liian pitkä tauko agilitystä? Nolottaa, naurattaa ja ketuttaa samaan aikaan. Koskaanhan en aikaisemmin ole tällaisia kujia vetänyt – enpä en…

Kun kujan vetäisin tuonne kentälle, ihmettelin, että miksi ne kepit silleen vastaan laittoivat siksakkia tehdessä. En ihmettele enää. Ei niitä ole noin päin koskaan taivutettukaan. Huomenna päästän ne piinasta ja pistän siksakin oikein päin. Tarmo tuskin muutosta huomaa kun oltiin ONNEKSI vielä vaiheessa jossa se vain juoksee suoraan isommin kiemurtelematta.

Seuraavassa vaiheessa pitänee ottaa putket jompaan kumpaan päähän – miksei molempinkin. Tovin kuitenkin juoksutan tätä vaihetta (kepit käännettynä oikein päin tietenkin), jotta menee selkäytimeen ja aivosoluihin asti. Oikeastaan mielenkiintoista nähdä vaikuttaako siksakin kääntäminen toisinpäin muutoksia Tarmon suoritukseen. Tästähän tulikin eläinkoe sanan varsinaisessa merkityksessä.

Tämän päivän treeneistä sellaisia huomioita, että muutamaan otteeseen Tarmon kropasta irtosi jo vähän pujomaista yritystä. Tuohon lelu suussa takaisinpäin pujotteluun ja omatoimiseen pujotteluun en puutu. En vielä tässä vaiheessa. Tehköön kun haluaa kunhan tekee oikein! Siihen puuttuisin, jos se virheen tullessa vaihtaisi suuntaa kesken pujon takaisin päin. Eipä tuollaisia virheitä kuitenkaan näytä tulevan kun halu palkalle on noin kova. Hyvä niin.

Pujokoulun jälkeen tottisteltiin hetki. Tarmo opetteli vasemmalle kääntymistä ja takaosan käyttöä. Mielestäni pääsin palkkaamaan muutaman oikein kelvon käännöksen. Lopuksi paikallaolo, paluu koiran luo ja perusasentoon istuminen sieltä maasta. Ne onnistuivat hienosti. Paikallaoloon tuli lisävaikeutta tiellä pyöräilleestä muksulaumasta, joka metelöi varsin kuuluvasti. Tiehen selin ollut Tarmo käänsi kerran päätään katsoakseen mistä meteli tulee, muttei yrittänytkään nousta. Hyvä hyvä!

 


Toiminnot

Information

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggers like this: